Tulevaisuuden haasteita suomalaiselle koulutusjärjestelmälle
Tällä viikolla Lontoossa järjestettiin kaksi suurta kansainvälistä koulutusalan tapahtumaa, joissa luodaan katse koulutuksen tulevaisuuteen. Education World Forum on vuosittainen seminaari, johon osallistuu ministeritason osallistujia yli 70:stä eri maasta. BETT puolestaan on teknologian käyttöön opetuksessa keskittyvä messutapahtuma.
Messujen hengessä kysyimme tapahtumiin osallistuvilta suomalaisilta, mitkä suomalaisen koulutusjärjestelmän tulevaisuuden haasteet he haluaisivat nostaa esille ja kuinka niihin voitaisiin vastata.
Opetushallituksen pääjohtajan Aulis Pitkälän mukaan koulujen toimintakulttuurin muutos oppiviksi yhteisöiksi on yksi suurista tulevaisuuden haasteista. Muutokseen liittyy ajatus siirtymisestä opettamiskeskeisyydestä oppimiskeskeisyyteen jolloin opettajan rooli muuttuu oppimisen ohjaajaksi.
“Kyse on muutoksesta jota tulee johtaa, mutta tehdä se koulussa yhdessä. Tarvitaan toki myös täydennyskoulutusta”, Pitkälä toteaa.
Opetusneuvos Thomas Vikberg Opetus- ja kulttuuriministeriöstä nostaa esille ensi syksynä voimaan tulevat uudet opetussuunnitelman perusteet. Uudessa opetussuunnitelmassa on päivitetty muun muassa sitä, kuinka perusopetuksessa tulee hyödyntää uusia digitaalisia työvälineitä. Tulee olemaan haastavaa taata kaikkien oppilaiden tasavertaiset mahdollisuudet saada tämän päivitetyn opetussuunnitelman mukaista opetusta.
Vikbergillä on kuitenkin ratkaisuehdotus: “Yksi koulutusjärjestelmämme kulmakivistä on korkeasti koulutetut opettajamme. Mikäli saamme myös opettajien täydennyskoulutusjärjestelmämme päivitettyä entistä paremmaksi, monet digitaalisten työvälineiden mukanaan tuomista haasteista saadaan ratkaistua, sillä opettajien merkitys koulutusjärjestelmässä on niin keskeinen.”
Opetushallituksen perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen yksikön päällikkö Anneli Rautiainen sanoo uuden opetussuunnitelman antavan kouluille, opettajille ja rehtoreille hyvän mahdollisuuden tarkastella koulujen toimintakulttuuria, käydä siitä keskustelua ja tehdä uudistuksia.
“Yksin tekemisen ja opettamisen aika on ohi. On tärkeää miettiä yhdessä, kuinka opettajat voivat suunnitella, toteuttaa ja arvioida oppimista yhdessä.”
Yhteisopettajuuden ja jaetun johtajuuden juurruttaminen osaksi koulun toimintakulttuuria on tärkeää myös, koska se antaa mallin oppilaille yhteistoiminnallisuudesta ja osaamisen jakamisesta.
“Haluamme, että kouluista tulee oppivia yhteisöjä, joissa osaaminen jaetaan ja oma ja koko (työ)yhteisön ammatillinen kasvu mahdollistuu. Samalla kehittäminen ja yhdessä oppimisen ilo välittyy koko yhteisöön.”
http://www.oph.fi/english/educationdevelopment/currentreforms/curriculumreform2016