Julkisten palvelujen tulevaisuus Yhteiskuntatutkimuksen ohjelmassa

Yhteiskuntatutkimuksen ohjelma tulee keskittymään vuosina 2010-2012 julkisten palveluiden kehittämiseen. Ohjelma nostaa esiin kolme kysymystä: Millaiset instituutiot tulevat tuottamaan julkisia palveluita tulevaisuudessa? Miten palvelutarjonta käytännössä toteutetaan sekä minkälaisilla mekanismeilla ja mistä lähteistä se rahoitetaan?

Julkiset palvelut tuotetaan tällä hetkellä pääosin julkisten laitosten, kuten kuntien toimesta. Niiden käytännön toteutus on niinikään pääosin kuntien harteilla. Rahoitus perustuu verotuloihin ja pienessä määrin palvelukäyttäjien suorittamiin maksuihin. Tilanne tulee kuitenkin todennäköisesti muuttumaan lähitulevaisuudessa. Yksityisten yritysten rooli julkisten palveluiden tarjonnassa tulee kasvamaan, ja palvelut tullaan rahoittamaan erilaisten yhdistelmien muodossa verojen sekä käyttömaksujen ja liiketoiminnan kautta.

Julkisten palveluiden tulevaisuus -ohjelma tullaan toteuttamaan seminaarien, konferenssien, esitelmien ja raporttien kautta. Ohjelman tavoitteena on kasvattaa tietoisuutta ilmiön tuomasta haasteesta ja luoda keskustelua sen mahdollisista ratkaisuista päättäjien ja virkamiesten keskuudessa Suomessa, Iso-Britanniassa ja Irlannissa. Toinen tavoite on julkisten ja yksityisten tahojen lisääntynyt yhteistyö ja laajentunut verkottuminen Iso-Britannian, Irlannin ja Suomen välillä.


Taustaa

Vuonna 2008 alkaneen finanssikriisin seuraukset ovat nostaneet julkisia palveluita ympäröineet kysymykset keskeiseen rooliin. Globaalin talouden ongelmat ja kohonneet työttömyysluvut ovat kasvattaneet julkisen talouden velkataakkaa ja monet valtiot joutuvat harkitsemaan julkisten kulujen leikkausta. Yhä pienemmät resurssit yhdessä kasvan kulutuksen kanssa muodostavat tilanteen, jossa monen valtion ja kunnan on vastattava tähän kysymykseen: Miten jakaa paljon vähemmän yhä useammalle?


Arvot ja periaatteet

Julkisten resurssien vähäisestä määrästä huolimatta toimintaa ohjaavat arvot eivät ole muuttuneet. Nämä arvot koskevat palvelujen tasapuolista saatavuutta ja oikeutta työhön. Myös joukko uusia arvoja on noussut pintaan, joita heijastelee esimerkiksi seuraavat ilmiöt. Parlamentaarikkojen kuluskandaali Isossa-Britanniassa ja vaalirahoitusskandaali Suomessa korostavat äänestäjien kasvanutta vaatimusta suurempaan avoimuuteen ja tarkkailuun julkisessa kulutuksessa. Yritykset ovat heränneet voimakkaampaan moraalisen vastuun osoitukseen. Monet ovat alkaneet hakemaan ja vaatimaan syvempää henkilökohtaista tyydytystä työstään. Ihmiset kokevat, että kasvava kulutus ei edusta ympäristön tai yhteiskunnan kannalta kestävää elämäntapaa.

Keskustelu, jota pyrimme herättämään julkisten palvelujen kohdalla, perustuu seuraaville periaatteille:

- Palvelujen on oltava kaikkien saatavilla sosioekonomiseen taustaan katsomatta. Tämä periaate on osa hyvinvointivaltion kantavia arvoja.

- Julkisten palvelujen hankinta kolmansilta tahoilta ei saa vaikuttaa merkittävästi saatavilla oleviin palveluihin.

- Palvelujen laadun on oltava kaikille sama.

- Palvelutuotannon on oltava hallintonsa, rahoituksensa ja toteutuksensa puolesta avoin prosessi.

- Palvelumallin on otettava huomioon käyttäjä ja palvelunlaadun on vastattava kuluttajan tarpeisiin.


Ohjelma

Yhteiskuntatutkimuksen ohjelma keskittyy löytämään ratkaisuja yllä mainittuihin ongelmiin kahdesta suunnasta. Ensimmäinen tarkastelee yhteiskunnallisen yrittäjyyden synnyttämiä mahdollisuuksia. Nämä yritykset tarjoavat yhteisöille tavan hallita ja vaikuttaa saatavilla olevien palveluiden laatuun ja muotoon. Yhteiskunnalliset yritykset voidaan jakaa kahteen ryhmään: niihin, jotka suuntaavat voiton julkiseen käyttöön ja niihin, joiden toiminta tuottaa suoraa julkista hyötyä. Osa yrityksistä kuuluu molempiin kategorioihin. Yhteiskunnallinen yrittäjyys näyttää vastaavan melko hyvin yllä listattuihin periaatteisiin toteuttaen samalla palvelut rahanarvoisesti.

Toinen suunta liittyy rahoitukseen. Uudenlaiset rahoitukset muodot, kuten yksilöiden väliset mikrolainat sekä erilaiset lahjoituksen ja investoinnin yhdistelmät voisivat lisätä käytettävissä olevien resurssien määrää. Nämä rahoitusmuodot tarjoavat mahdollisuuden käyttäjille olla osallisina palvelua tarjoavista yrityksistä ja hankkeista. Voisiko yhteisötalous ja rahoituksen uudet mahdollisuudet tarjota mahdollisuuden säilyttää korkealaatuiset julkiset palvelut?


Tulokset

Julkisten palvelujen tulevaisuus ohjelma keskityy seuraaviin lopputulemiin. Ensimmäinen on lisääntynyt tietoisuus julkisten palvelujen haasteista virkamiesten, kansalaisjärjestöaktiivien ja muiden asiantuntijoiden keskuudessa. Tätä tulosta mitataan tapahtumiin osallistuneiden lukumäärällä, kyselyillä ja raporttien suosiolla.

Toinen keskeinen lopputulema on parantunut verkosto Suomen ja Britannian ja Suomen ja Irlannin välillä. Tätäkin mitataan tapahtumiimme osallistuneiden lukumäärällä ja lisääntyneiden kontaktien määrällä. Ideaalitapauksessa ohjelma voi osaltaan johtaa myös yhteisiin hankkeisiin.