Kulttuuri- ja tiedeinstituutit tuottavat tulosta

Tuore selvitys paljastaa, että kansainvälisesti toimivat kulttuuri- ja tiedeinstituutit saavat aikaan suuria tuloksia – pienillä resursseilla.

Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiö Cuporen tekemän selvityksen mukaan Suomen eri puolilla maailmaa toimivilla kulttuuri- ja tiedeinstituuteilla on monenlaisia myönteisiä vaikutuksia suomalaiseen yhteiskuntaan. Rahoittajat ja sidosryhmät pitävät kulttuuri- ja tiedeinstituutteja miltei poikkeuksetta kustannustehokkaina toimijoina. Kuten eräs selvityksessä haastateltu yhteistyökumppani kiteyttää: "Hyvin pienillä henkilö- ja rahallisilla resursseilla saadaan yllättävän paljon näkyvyyttä".

Selvityksen tuloksista ilmenee myös, että instituuttien merkitys voi olla suuri myös silloin, kun ne itse ovat miltei näkymättömissä. Tämä liittyy instituuttien rooliin: ne ovat muuttuneet itse omissa tiloissaan tapahtumia tuottavista toimijoista entistä enemmän välittäjäorganisaatioiksi.

"Ajattelen, että instituutti on instrumentti, jolla voi saada aikaan asioita. Pienuus takaa sen, että asioihin voi tarttua," sanoo Suomen Lontoon instituutin johtaja, Raija Koli. "99 % meidän energiasta ja osaamisesta on siinä, että teemme mahdollisimman oikeita asioita ja verkotumme oikeiden ihmisten kanssa. Siitä syntyy vääjäämättä näkyvyyttä ja imagoa, joka on solidilla pohjalla," hän jatkaa.

Instituuttien toimintaa ja vaikuttavuutta ei ole aikaisemmin arvioitu systemaattisesti. Cuporen selvityksen aineisto muodostuu instituuttien johtajien, niiden taustaorganisaatioiden edustajien, sidosryhmien ja rahoittajien haastatteluista ja kyselyistä sekä instituuttien toimintakertomuksista ja tilinpäätöksistä.

Suomella on ulkomailla kaksitoista kulttuuri-instituuttia ja neljä tiedeinstituuttia (http://www.institute.fi). Lisäksi instituuttiverkostoon kuuluu Espoossa sijaitseva Hanasaari - ruotsalais-suomalainen kulttuurikeskus.

Lue selvitys kokonaisuudessaan täällä.