Suomen Lontoon instituutin uusi raportti Knowledge Gap and the Information Environment - More informed citizens or a growing divide? tarkastelee median vaikutuksia tiedonhankintaan eri sosioekonomisissa ryhmissä. Raportin on laatinut Kristofer Jäntti.

Tieto ja tietämys eivät aina jakaudu tasa-arvoisesti. Monissa tutkimuksissa on huomattu, että lisääntynyt valinnanvapaus johtaa kasvaviin eroihin tietämyksen tasossa eri sosioekonomisten ryhmien välillä. Tällä “tietämyskuilulla” (engl. Knowledge Gap) voi olla haitallisia yhteiskunnallisia vaikutuksia.

Raportin avulla Suomen Lontoon instituutti pyrkii luomaan uutta tietoa tietämyksen epätasa-arvoisesta jakautumisesta ja sen torjunnasta. Raportissa kartoitetaan olemassa olevaa tutkimusta ja tehdään ehdotuksia mahdollisista politiikan toimintamalleista.

Hyödyntämällä viestintätieteiden, sosiaalipsykologian ja politiikan tutkimuksen piirissä syntyneitä tutkimustuloksia raportissa tunnistetaan tärkeimmät median vaikutukset tietämyseroihin. Raportissa tietämyskuilua tarkastellaan kolmen kilpailevan näkökulman hypoteesien kautta: (1) The Virtuous Circle hypothesis, (2) the Media Malaise hypothesis ja (3) Differential Effects hypothesis.

Raportin tärkeimmät tutkimustulokset:
• Media pienentää tietämyseroja, kun yleisön kiinnostus käsiteltävään asiaan on kauttaaltaan suurta eri sosioekonomisissa ryhmissä.
• Nykyajan tietoympäristö johtaa usein valikoivaan altistumiseen joko viihteelle tai tiedolle (kuten uutiset), mikä johtaa kasvaviin tietämyseroihin.
• Valikoiva altistuminen voi johtaa yleisiin virhekäsityksiin.
• Todistusaineisto television ja sanomalehtien erilaisista vaikutuksista on riittämätöntä.
• Viranomaisdatan julkaisemisella yleisölle on positiivisia vaikutuksia maissa, joissa hallinnon läpinäkyvyys on matalalla tasolla ja korruptio suurta.
• Avoimen viranomaisdatan hyöty riippuu sen muodosta ja laadusta.
• Avoimella viranomaisdatalla voi olla odottamattomia kielteisiä vaikutuksia, joita ei muuten syntyisi.

Lataa raportti täältä