MADE BY: Datavaalit-yhteisö
Instituutin MADE BY -haastattelusarjassa taiteilijat, tekijät ja toimijat kertovat omin sanoin prosessista, jonka aikana ideasta työstetään konkreettinen lopputulos. Tällä kertaa haastateltavana on yksi Datavaalit-hankkeen kehittäjistä: Leo Lahti. Lahti yhdessä Juha Yrjölän, Antti Poikolan, Juuso Parkkisen, Joona Lehtomäen, Teemo Tebestin ja muiden Datavaalit-aktiivien kanssa saattoivat alulle hankkeen, joka pyrkii tuomaan yhteiskunnallista, vaaleihin liittyvää avointa tietoa helposti kaikkien saataville. Avoimen demokratian toimijoita yhteen linkittävä hanke sai tunnustusta joulukuussa 2012 kun se voitti Apps4Finland-kilpailun tuomari- ja yleisöäänestyksessä Yksityinen datan avaus -sarjassa.
Ajatus hankkeen tarpeellisuudesta nousi ensimmäisen kerran esiin keväällä 2012 Antti Poikolan blogikirjoituksessa. Kirjoituksesta syntyi idea tapaamiselle, joka poiki Facebook–ryhmän perustamisen ja uusia kokoontumisia. Vaalien lähestyttyä saimme Sitralta Uusi Demokratia -kiihdytysrahoituksen, joka käytettiin verkkoinfrastruktuurin pystyttämiseen ja tiedottamiseen. Näiden myötä Datavaalit-hanke alkoi kasvamaan.
Hankkeen toteutus sai alkunsa oivalluksesta. Julkisrahoitteisten organisaatioiden alkuperäiset datat ovat periaatteessa avoimesti saatavilla, mutta ne voivat olla sotkuisia ja vaikealukuisia. Keksimme omia blogikirjoituksia varten dataa siivotessamme, että miksemme julkaisisi niitä saman tien muidenkin käytettäväksi. Tavallaan tosi yksinkertainen ajatus, jota kovin moni ei ole aikaisemmin keksinyt.
Lähtökohdaksi valittiin vaaleihin fokusoituva teema. Oikeusministeriön sivuilta saimme ehdokkaiden perustiedot ja ennakkoilmoitukset vaalirahoista. Tilastokeskuksen vaalitietojen avulla saimme kerättyä aikasarjaa puolueiden menestyksestä aikaisemmissa vaaleissa. Valtion hallinnon tasolla data on helposti saatavilla, mutta se mistä haluaisimme enemmän tietoa on suomalaiset kunnat. Tällä hetkellä kunnat ovat vastanneet tietopyyntöihimme hyvin vaihtelevasti.
Saadut datat siivotaan läpinäkyvällä koodilla, jonka jälkeen ne julkaistaan. Datan lisäksi julkaistaan aina siivouksessa käytetty algoritmi, jotta kuka tahansa voi tarkistaa, ettei itse tietoa ole muokattu.
Tärkeänä teemana hankkeessa on ollut pyrkimys tietokannan ylläpidon joukkoistaminen. Myös tietopyyntöjen lähettämisen joukkoistaminen on yksi tulevaisuuden projekteista. Nämä ovat kuitenkin vielä työn alla.
Tällä hetkellä datavaalit.fi-sivusto toimii Kansanmuisti ry:n ylläpitämällä palvelimella, jossa on paljon tallennetilaa. OKfestin yhteydessä julkaistulta sivustolta kuka tahansa voi tietokantojen kautta käydä hakemassa erilaisia tietoja. Tietoa on mahdollista etsiä esimerkiksi ehdokkaista, jotka ovat olleet vaaleissa tai lukea heidän sosiaaliseen mediaan kirjoittamiaan tekstejä. Palvelimelle on saatu kerättyä noin puoli miljoonaa kirjoitusta vaaliehdokkailta.
Haasteena projektissa on se, että kaikki tapahtuu hyvin pitkälti vapaaehtoispohjalta. Kaikki saatu raha on käytetty lähinnä infrastruktuurin pyörittämiseen, joten ketään ei ole varsinaisesti voitu palkata pitkiksi ajoiksi töihin.
Vaalien välissä pyrkimyksenä on kehittää tietokantaa ja algoritmeja. Se on sellaista hiljaista työtä, joka ei varsinaisesti näy, mutta konkretisoituu vaaleissa asioiden ja datajulkaisun tehokkuutena. Vaalien välissä myös ideoidaan mitä uutta voitaisiin tehdä. Esimerkiksi Facebook-ryhmästä saadun yleisöpalautteen perusteella olemme siivoamassa ja julkaisemassa ehdokkaiden vaalirahoitustietoja.
Kansainvälisesti tällaisille hankkeille on ollut tarvetta myös muualla ja hankkeita onkin jo vireillä. Datavaalit-hankkeen logo on muun muassa vastaavasta brittiprojektista. Yhteyksissä on oltu myös Itävaltaan, Venäjälle ja Yhdysvaltoihin. Olemme pyrkineet luomaan kontakteja eri tahoille tulevien Europarlamenttivaaleja ajatellen, jotta liikettä voitaisiin mahdollisesti laajentaa Euroopan tasolle.
Tällainen projekti selkeästi osoittaa, että ihmisillä on laajempaa kiinnostusta näitä vaalidatoja kohtaan. Toivottavasti se myös kannustaa valtiohallintoa jatkamaan sitä hyvää työtä mitä he ovat aloittaneet, jotta jatkossa datan saatavuus paranisi entisestään.
Kuva: Daniel Schildt